Kasvua ja muutoksia

Olemme päättäneet tämän kuukauden aikana luopua kakkoskonnasta, koska konnat eivät tule toimeen keskenään. Todennäköisyys on, että no.1 on poika (tummempi kilpi, kapeampi) ja no.2 on tyttö (oliivinruskea, tasaisemman pyöreä). Pidämme potentiaalisen pojan pääasiassa käytännön syistä.

Saimme reevesin konnamme lähes tarkalleen kuukausi takaperin. Sen jälkeen on ehtinyt tapahtua kaikenlaista, kuten kaksi lääkärikäyntiä.
Ruotsin päässä asuva kasvattaja oli hoitanut vauvakilpikonnia väärin ja toiselle kilpikonnistamme oli jäänyt ruskuaispussin jäljiltä pieni 'reikä' 'navan' kohtaan plastronia. Tähän reikään oli pesiytynyt sitten bakteeri joka oli potkaissut liikkeelle kilpimädän. Huomasin sen kilpikonnaa käsitellessäni kolmisen päivää sen jälkeen, kun ostimme konnat välittäjänämme toimineelta luotettavalta eläinkauppiaaltamme, joka on myös reeves-harrastaja.
Ennen kuin kukaan rääkäisee, että kyllä kauppiaan olisi pitänyt huomata tämä alkava kilpimätä niin korostan; ongelma oli niin aluillaan, että lääkärikin oli ymmällään ja totesi sen huomaamisen vaatineen melkeinpä erikoistuneen eläinlääkärin silmää. Ihan mukava komplimentti, mutta huomaamiseni perustuu laajalti siihen, että olen äärimmäisen neuroottinen näissä asioissa.
Tarkistan kaikki kolme kanianikin joka ikinen päivä kasvaimien ja muiden vaivojen varalta ja tartun pienenkin epäilyn kohdalla luuriin ja soitan eläinlääkärille :'D

Lääkärissä kuitenkin 1.konnalla todettiin lievä plastrontulehdus, liittyen kuitenkin nahan luomiseen. 2. konnalla plastrontulehdus ja alkava kilpimätä. Betadinehoito ja antibioottivoide 2x päivässä 1kk ajan, vesi vaihtoon 2x päivässä ja toipumisaltaiksi 1litran lounaslaatikot pienellä vesimäärällä.
Nyt kumpikin kilpikonnista on ongelmasta täysin toipuneina ja siirrettyinä omiin 45litran muoviastioihin joissa totutellaan taas suurempaan elinalueeseen ja vesimäärään. 2.konnan tie uuteen kotiin on noin kahden viikon päässä, jolloin uusi omistaja huolehtii sitten vieläkin suurempaan elinympäristöön totuttautumisesta.
Kahden viikon kuluttua ykköskonna saa sitten toisen konnan lähdön jälkeen kodikseen 85-100 litraisen törpön kunnes kilven pituus on noin 7cm ja ollaan näin valmiita sekä tarpeaksi isoja tutustumaan tuohon 200litraiseen.

Saapuessaan kilpikonniemme mitat olivat:
1. 4cm x 3,8cm, 8gr
2. 4cm x 4cm, 8gr

Nyt tasan kuukausi hankinnasta:

1. 4,5cm x 4,2cm
2. 4,3 x 4,3cm

Tarpeaksi herkkä talousvaaka kilpikonnien punnitsemiseen puuttuu toistaiseksi, kuuluu ensi kuukauden hankintoihin. Ykköskonna kasvaa hiukan liian nopeasti, kakkoskonnalla tuntuu olevan tahti suht ok. Ruokalista menee silti syyniin.

Leukojen napsuttelu

Toinen reevesin kilpikonnistamme on ottanut muutaman päivän kuluessa tavakseen päästää naps naps-ääniä.
Tätä tapahtuu ruokailun yhteydessä vaikka ruoka olisikin pehmeää ja kun hän lähestyy asumuksen laitaa minut huomatessaan. Tällöin minua kohden kurotetaan kaula pitkälle ja todetaan napakkaan sävyyn, että naps naps!

Edesmenneen tempperamenttisen maakonnani kohdalla olen tottunut sihinään sekä puhinaan, mutta tämä napsuttelu on minulle jotain aivan uutta. Tosin, vesikilpikonnatkin ovat minulle vielä jotain aivan uutta.
Epäilen kuitenkin syyksi jotakin samanlaista; mielenosoittamista, protestia tai uhoa.

Yritin netistä löytää jotain selitystä tämänkaltaiselle käytökselle, kuitenkin melko huonolla tuloksella, siinä toivossa, että joku fiksumpi olisi tällaisen käytöstavan kirjannut ylös jollain muotoa. Mutta ei niin ei. Lisää listalle sarjassamme "kysymyksiä eläinlääkärille" siinä toivossa siellä tarkastuskäynnin yhteydessä osattaisiin asiaa valaista.

Tervehdys kuin ärjähdys

Pisara täällä, nainen vuosimallia '87.
Minulla oli maakilpikonna (Testudo Graeca Ibera) vuodesta 1998, joka menehtyi suureksi surukseni 16.11.2010 puolihorroksen aikana saamaansa sairauteen.
1.12.2010, kotiimme saapui kaksi  keväällä '10 syntynyttä pikkuruista Chinemys Reevesii kilpikonnavauvaa.

Sytykkeen "Kilpiveikoille" antoi vahvistuva kilpikonna-harrastukseni ja huomio siitä, miten vähän Chinemys Reevesii kilpikonnista on saatavilla suomenkielistä tai edes englanninkielistä, selkolukuista tietoa. Suurin osa tiedosta on usein saksankielistä - jopa japanin tai kiinankielistä.

Suurimmaksi osaksi bloggaan itseni takia, kirjatakseni ylös kokemuksiani ja tietoani Chinemys Reevesii-suokilpikonnista sitä mukaan kun sitä kerään. Mielelläni otan vastaan myös aivan kaikenlaista, pientäkin tietoa muilta näitä kilpikonnia pitäviltä ihmis-otuksilta.

Kaikki täällä oleva tieto on peräisin jostakin tai sitten sen sanoo kokemuksen syvä rintaääni. Osa tiedosta on peräisin eläinlääkäreiltä, osa care-sheeteistä ja loput käsiin saamistani kirjoista, joissa Chinemys Reevesiit on mainittu.

Mikäli osuu kohdalle jokin kysymys maakilpikonnistakin, minulta saa kysyä rohkeasti ja lupaan vastata parhaani mukaan. Sairauksissa/sairausepäilyissä, oli kyseessä maa- tai vesikonna, suosittelen ottamaan ensitöiksi yhteyden kilpikonnia hoitavaan eläinlääkäriin.