Kun epäilet kilpikonnallasi sairautta, ota yhteys välittömästi kilpikonnia hoitavaan eläinlääkäriin.
Kotioloissa aloitetaan 'kotihoito' vasta kun eläinlääkäriä on puhelimen välityksellä konsultoitu. Älä koskaan ikinä tartu hoitomenetelmiin itsenäisesti ilman kilpikonnia hoitavan eläinlääkärin mielipidettä ja opastusta. Vääränlainen diagnoosi- ja hoitotoimenpiteet stressaavat kilpikonnaa ja voivat saada konnan voimaan entistä huonommin.
Lievissä sairastelutapauksissa lääkärin konsultointi puhelimitse ja ohjeiden noudattaminen saattaa riittää, mutta eläin on silti syytä viedä tarkistukseen tilanteen helpotettua.
Pienet kilpikonnat sairastuvat helposti, mutta niin pienen kuin aikuisen kilpikonnan kohdalla sairastumisen syy on usein kilpikonnan elinolosuhteissa ja/tai ruokavaliossa.
Jos olet itse sairas, eläimen käsittelyä tulisi välttää vaikka ihmisen sairaudet eivät yleensä tartukaan eläimiin.
Moralisoinniksi menee, mutta myöskään "nyt ei ole varaa eläinlääkäriin" ei ole oikea lähestymistapa minkään sairaan lemmikkieläimen kohdalla. Lemmikkieläintä hankkiessa tulee aina ottaa huomioon, että eläin voi sairastua arvaamattomasti. On ehdottoman tärkeää, että sinulla on rahaa säästössä lääkärinkuluja varten. Jos mahdollisiin eläinlääkärikustannuksiin ei ole rahaa, on lemmikille parempi etsiä uusi asiantunteva koti. Se on lemmikin parhaaksi ja myös sinun vastuusi omistajana.
SAIRAUDEN VAROITUSMERKIT:
Käytös:
- Kilpikonna on väsyneen oloinen, nukkuu erittäin paljon.
- Saattaa uida kilpi kallellaan
- Ruokahaluttomuus.
Fyysinen:
- Punottava iho/punoittavia osia kilvessä (= esim. plastrontulehdus). Punoitusta plastronissa, yläkilvessä, niskassa, kaulalla jne.
Ota myös huomioon, että toisin kuin maakilpikonnan vesikilpikonnat luovat nahkaansa. Tällöin iho muuttuu hiukan ryppyisemmäksi ennen kuin alkaa irrota. Vanhan ihon alla tulisi näkyä tällöin tervettä, uutta ihoa. Vesikilpikonnan ensiomistajan on kuitenkin hyvä varmistaa tätä huomatessaan eläinlääkäriltä, että kyse on nimenomaan ihon uusiutumisesta eikä mistään vakavasta tulehduksesta joka saattaa johtua esim. huonosta ruokavaliosta, UVB-valon puuttumisesta/liiasta tai liian voimakkaasta UVB valosta, liian kuumasta paistattelupisteestä tai jopa muutos-stressistä. Tällöin opit itse tunnistamaan milloin tämä on normaalia ja milloin tulee huolestua.
- Nuha/nenästä valuva räkä
Vesikuplien puhaltelu veden alla on vesikilpikonnalle täysin normaalia, jos kilpikonnan nenästä alkaa kuitenkin valua räkää päivittäisten kuivalla juoksentelujen aikana on syytä ottaa yhteys lääkäriin. Tämä voi olla merkki ylähengitysteiden tulehduksesta joka on kilpikonnalle hoitamattomana kohtalokas.
- Silmien turvotus
Tällöin silmäluomet ovat selvästi pään ulkopuolella möykkyinä. On hyvä konsultoida eläinlääkäriä jos epäilet, että kilpikonnasi silmissä on turvotusta. Silmäluomien turvotus on yleisin A-vitamiinin puutteen merkki.
- Ummetus
Kilpikonna on saattanut syödä jotain sopimatonta. Pienen vesikilpikonnan ummetusta on vaikea havaita ajoissa, koska ulosteet katoavat nopeasti akvaarion syövereihin tai kilpikonna saattaa jopa itse syödä ne. Ummetuksesta kärsivä kilpikonna muuttuu kuitenkin nopeasti apaattiseksi. Lääkäri määrää usein ensiavuksi lämpöhoitoa ja parafiiniöljyä jonka jälkeen jos hätä numero kakkosta ei kuulu, lääkärinkäynti on paikallaan. Älä tartu hoitomenetelmiin itsenäisesti, vaikka ne netistä löytäisitkin. Konsultoi aina eläinlääkäriä, myös oikeiden annostusten takia.
- Ripuli
Voi olla merkki jostakin vakavammasta. Vesikonnalla - jälleen kerran, ripuli on ehkä ummetustakin vaikeampi havaita koska suodatin kierrättää vetisen jätteen nopeasti pois näkösältä eikä se muutoinkaan jää näkyvästi esille. Hyvin monella Suomessa olevista lemmikkimatelioista on suolistossaan salmonellabakteereita, eniten näitä on kilpikonnilla. Kilpikonnalle itselleen salmonelloosi aiheuttaa harvoin oireita (ripuli, huonokuntoisuus), mutta tartunnan saatuaan kilpikonna toimii taudinkantaja todennäköisesti koko elämänsä. Sen vuoksi kilpikonna on tärkeä testata sairauden varalta. Salmonelloosi tarttuu ihmiseen, minkä takia sitä kantavan kilpikonnan käsittelyn jälkeen kädet tulisi aina pestä huolellisesti. Pahimmillaan salmonella voi aiheuttaa ihmiselle vakavan suolistotulehduksen.
- Valkoiset pisteet/alueet kilvessä, kilven punottavat haavaumat, lohkeamat jne. (Kuiva tai märkä kilpimätä + kilven haavaumat)
Kilven uusiutuessa kilpikonnan levyjen reunoille saattaa ilmestyä valkoisia alueita, tämä on usein aivan normaalia ja kuuluu prosessiin. Jos levyjen päällä on kuitenkin pieniä valkoisia pisteitä tai jos havaitset alakilvessä saman tapaista muutosta ota välittömästi yhteys eläinlääkäriin. Lääkäri määrää usein ensiavuksi Betadinea jota sivellään kilpikonnan koko kilven alueelle kevyesti lasten pehmeällä hammasharjalla hangaten. Lääkäri määrää tarvittaessa myös hoitoa tukemaan riippuen kilpisairauden asteesta joko ulkoisesti kilpeen laitettavaa tai sisäisesti annettavaa antibioottia.
Kilpikonnan haavaumia/kilven lohkeamia tulisi aina hoitaa kiireellisesti.
Kilpimätä paranee hitaasti (hoito saattaa kestää useita kuukausia koska kilpi uudistuu hitaasti) ja on surullisen yleinen vesikilpikonnilla, etenkin chinemys reeveseillä.
Chinemys reevesiit ovat enemmän maakilpikonnia kuin esimerkiksi punakorvakilpikonnat. Virheellisesti niitä usein neuvotaan hoitamaan täsmälleen samalla tavalla (ruokinta onkin samanlaista, samoin UVB-valon ja paistattelupaikan välttämättömyys). Ne vaativat kuivaa maa-alaa siinä missä vesialuettakin ja on äärimmäisen tärkeää, että kilpi pääsee kuivumaan joka päivä - esimerkiksi paistattelupaikalla. Myös jaloitteluhetket akvaarion ulkopuolella ovat tärkeitä.
